Vastaukset: Hydratsiinilla on korkeampi kiehumispiste kuin ammoniakilla. Molemmilla on vetysidos (ja pysyvä dipoli-dipoli ja Lontoon voimat Lontoon dispersiovoimat (LDF, tunnetaan myös nimellä dispersiovoimat, Lontoon voimat, hetkelliset dipoli-indusoidut dipolivoimat, Fluctuating Induced Dipoli Bonds tai löyhästi van der Waalsin voimaina) ovat voimatyyppi, joka vaikuttaa atomien ja molekyylien välillä, jotka ovat normaalisti sähköisesti symmetrisiä, eli elektronit ovat … https://en.wikipedia.org › wiki › London_dispersion_force
Lontoon hajontavoima - Wikipedia
), mutta hydratsiini voi muodostaa enemmän vetysidoksia, koska siinä on kaksi N-atomia, joista kummassakin on käytettävissä yksittäinen pari, kun taas ammoniakilla on vain yksi.
Onko N2H4:ssä vetysidos?
N2H4 on polaarinen molekyyli, jolla on Lontoon dispersiovoimat, dipoli-dipolivoimat ja vetysidos molekyylien välillä, kun taas C2H6 on ei-polaarinen ja sillä on vain Lontoon dispersiovoimat molekyylien välillä.
Mitkä yhdisteet voivat muodostaa vetysidoksia?
Vesisidos tapahtuu vain molekyyleissä, joissa vety on kovalenttisesti sitoutunut johonkin kolmesta alkuaineesta: fluori, happi tai typpi. Nämä kolme alkuainetta ovat niin elektronegatiivisia, että ne poistavat suurimman osan elektronitiheydestä kovalenttisesta sidoksesta vedyn kanssa, jolloin H-atomi on hyvin elektronivaje.
Voiko C3H6O muodostaa vetysidoksen?
Kysymys: a) (5kohdat) Kahdella molekyylillä (A ja B) on sama molekyylikaava C3H6O Molekyyli A eikä molekyyli B eivät voi muodostaa vetysidoksia. Molekyylissä A on yksi sp2-sigma-sidos.
Onko asetonissa vetysidos?
Asetonilla ei ole vetysidosta koska siinä ei ole vetyä sitoutuneena suoraan happeen, mikä antaisi tarvittavan dipolin vahvuuden…
