Alle 1900, kun Karl Landsteiner Wienin yliopistossa sai selville, miksi jotkin verensiirrot onnistuivat, kun taas toiset saattoivat olla tappavia. Landsteiner löysi ABO-veriryhmäjärjestelmän sekoittamalla jokaisen työntekijänsä punasolut ja seerumin.
Milloin Karl Landsteiner löysi veren?
Karl Landsteiner huomasi miksi: kun eri ihmisten verta sekoitettiin, verisolut joskus hyytyivät. Hän selitti 1901, että ihmisillä on erilaisia verisoluja, toisin sanoen on olemassa erilaisia veriryhmiä. Löytö johti verensiirtoihin ihmisten välillä, joilla oli yhteensopivat veriryhmät.
Mistä Karl Landsteiner teki löytönsä?
Vuodesta 1908 vuoteen 1920 Landsteiner toimi syyttäjänä Wilhelminenspitalissa Wienissä ja vuonna 1911 hän vannoi virkavalansa patologisen anatomian apulaisprofessorina. Tänä aikana hän löysi – yhteistyössä Erwin Popperin kanssa – poliomyeliitin tarttuvan luonteen ja eristi polioviruksen.
Mikä on Karl Landsteinerin veriryhmä?
Aluksi Landsteiner tunnisti kolme erilaista verityyppiä: A, B ja C. C-veriryhmää kutsuttiin myöhemmin yleisemmin O-tyypiksi. Vuonna 1902 eräs Landsteinerin oppilaista löysi neljännen veriryhmän, AB, joka laukaisi reaktion, jos se joutui joko A- tai B-vereen.
Mistä verityypit saivat alkunsa?
Ihmisen ABO-veriryhmät olivatlöysi itäv altalaissyntyinen amerikkalainen biologi Karl Landsteiner vuonna 1901. Landsteiner havaitsi, että veressä on aineita, antigeenejä ja vasta-aineita, jotka aiheuttavat punasolujen paakkuuntumista, kun yhden tyypin punasoluja lisätään toisen tyypin punasoluihin.
