Urasiili on energisesti halvempaa tuottaa kuin tymiini, mikä saattaa selittää sen käytön RNA:ssa. Kuitenkin DNA:ssa urasiilia tuotetaan helposti sytosiinin kemiallisella hajoamisella, joten tymiinin käyttäminen normaalina emäksenä tekee tällaisten alkavien mutaatioiden havaitsemisesta ja korjaamisesta tehokkaampaa.
Korvaako urasiili tymiinin?
Urasiili on nukleotidi, aivan kuten adeniini, guaniini, tymiini ja sytosiini, jotka ovat DNA:n rakennuspalikoita, paitsi urasiili korvaa tymiinin RNA:ssa. Joten urasiili on nukleotidi, joka löytyy melkein yksinomaan RNA:sta.
Mitä eroa on urasiililla ja tymiinillä?
Mitä eroa on tymiinillä ja urasiililla? DNA-molekyylit sisältävät tymiiniä, kun taas RNA sisältää urasiilia. Tymiini sisältää metyyliryhmän (CH3) hiilestä numero 5, kun taas urasiili sisältää vety (H) molekyylin numerossa 5. Kaikissa biologisissa systeemeissä tymiini syntetisoidaan pääasiassa urasiilista.
Millä tymiini korvataan?
DNA (ylhäällä) sisältää tymiinin (punainen); RNA:ssa (alhaalla) tymiini korvataan uracil (keltainen).
Miksi DNA:ssa oleva urasiili on ongelma?
Urasiili DNA:ssa johtaa sytosiinin deaminaatiosta, mikä johtaa mutageenisiin U:G-parisuhteisiin ja dUMP:n virheelliseen liittämiseen, mikä antaa vähemmän haitallisen U:A-parin. Ainakin neljä erilaista ihmisen DNA:n glykosylaasia voi poistaa urasiilia ja muodostaa siten emäksisen kohdan, joka on itsesytotoksinen ja mahdollisesti mutageeninen.
