Juuttia uutetaan valkoisen juuttikasvin (Corchorus capsularis) kuoresta ja vähemmässä määrin tossajuutista (C. olitorius). Se on luonnonkuitu, jolla on kultainen ja silkkinen kiilto, ja siksi sitä kutsutaan kultakuiduksi. Juutti on yksivuotinen sato, joka kestää noin 120 päivää (huhti/touko-heinäkuu/elokuu).
Mitä juutti on ja mistä se tulee?
Juutikuitu tulee juuttikasvin varresta ja nauhasta (ulkokuori). Kuidut uutetaan ensin kastelemalla. Kasteluprosessi koostuu juutinvarsien niputtamisesta yhteen ja upottamisesta hitaasti juoksevaan veteen. On olemassa kahta tyyppiä kastelua: varsi ja nauha.
Mistä juutti tulee Intiasta?
Juuttia viljellään pääasiassa Länsi-Bengalissa, Odishassa, Assamissa, Meghalayassa, Tripurassa ja Andhra Pradeshissa. Intian juuttiteollisuus on 150 vuotta vanha. Maassa on noin 70 juuttitehdasta, joista noin 60 sijaitsee Länsi-Bengalissa Hooghly-joen molemmilla rannoilla.
Kuka keksi juutin?
Pieni pala juuttipaperia, jossa on kiinalaisia merkkejä, on löydetty Dunhuangista Gansun maakunnasta Luoteis-Kiinassa. Sen uskotaan tuotetun Länsi-Han-dynastian aikana. British East India Company oli juutin ensimmäinen kauppias. Vuonna 1793 yritys vei noin 100 tonnia juuttia.
Mistä juuttiköysi on tehty?
Suurin osa juutista tulee valkoisen juuttikasvin eli Corchorusin kuorestacapsularis. Juuttia korjataan kerran vuodessa noin neljän kuukauden (noin 120 päivää) kasvukauden jälkeen. Juutti on kullanväristä, joten sitä kutsutaan joskus kultakuiduksi.
