Semelpariteetti (ja siihen liittyvä kasvitieteellinen termi "monokarpia") kuvaa elinhistoriaa, jonka määrittelee yksi, erittäin hedelmällinen lisääntymisjakso, ja se voidaan verrata iteropariteettiin ("polykarpia").”), elämänhistoria, jonka määrittelevät toistuvat (eli "iteratiiviset") lisääntymisjaksot läpi elämän.
Mitä etua puolipariteetista on?
Semelpariteetin etuna on, että sallii organismin investoida maksimaalisesti lisääntymiseen, mikä johtaa suurempaan kytkimen kokoon, suurempiin vanhempien investointeihin tai lyhyempiin sukupolviin.
Ovatko ihmiset puoliperäisiä vai iteroparisia?
Ihmiset (Homo sapiens) ovat esimerkki iteroparouslajeista – ihmiset voivat biologisesti saada useita jälkeläisiä elämänsä aikana. Iteroparous selkärankaiset sisältävät linnut, matelijat, kalat ja nisäkkäät (Angelini ja Ghiara 1984).
Onko lohi iteroparous vai semelparous?
Eläimet voidaan luokitella niiden lisääntymisaikataulujen mukaan: siemenperäisillä organismeilla (esim. mustekala, Tyynenmeren lohi) on yksi, "big bang" kuolemaan johtava lisääntymisjakso, kun taas iteroparous organismeilla (esim. ihmiset, merilohi) pystyvät useisiin lisääntymisjaksoihin eliniän aikana [1-4].
Mikä eläin lisääntyy vain kerran elämässään?
Tällaisia lajeja kutsutaan nimellä semelparous. Semelparity on lisääntymisstrategia, jossa yksilöt lisääntyvät vain kerran elämässään ja kuolevat pianjälkeenpäin. Esimerkit, kuten lohi, mustekala ja pussieläinhiiret, kuolevat nopeasti lisääntymisen jälkeen.
