Johann Bernoulli ratkaisi tämän ongelman osoittaen, että sykloidi, joka sallii hiukkasen saavuttaa annetun pystysuoran viivan nopeimmin, on se, joka leikkaa pystysuoran suoran suorassa kulmassa. Varignonin kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa [1] on runsaasti tietoa.
Kuka ehdotti Brachistochrone-ongelmaa?
1600-luvun lopulla sveitsiläinen matemaatikko Johann Bernoulli esitti haasteen ratkaista tämä ongelma.
Miten brachistochrone toimii?
Fysiikassa ja matematiikassa brachistochrone-käyrä (muinaisen kreikan kielestä βράχιστος χρόνος χρόνος (brákhistos khrónos) 'lyhin aika') tai nopeimman laskeutumispisteen käyrä on tasossa olevan alimman pisteen välissä. B, jossa B ei ole suoraan A:n alapuolella, jossa helmi liukuu kitkattomasti…
Kuka löysi sykloidin?
1600-luvun hollantilainen matemaatikko Christiaan Huygens löysi ja todisti nämä sykloidin ominaisuudet etsiessään tarkempia heilurikelloja navigoinnissa käytettäväksi.
Miksi brachistochrone on nopein?
Brakhistokroni-ongelma on sellainen, joka pyörii käyrän löytämisessä, joka yhdistää kaksi pistettä A ja B, jotka ovat eri korkeuksilla siten, että B ei ole suoraan A:n alapuolella, joten marmorin pudottaminen tasaisen gravitaatiokentän vaikutus tällä polulla saavuttaa B:nmahdollisimman nopeasti.
