Miksi hydrofiiliset molekyylit eivät voi läpäistä plasmakalvoa?

Sisällysluettelo:

Miksi hydrofiiliset molekyylit eivät voi läpäistä plasmakalvoa?
Miksi hydrofiiliset molekyylit eivät voi läpäistä plasmakalvoa?
Anonim

Molekyylit, jotka ovat hydrofiilisiä, eivät toisa alta pääse läpäisemään plasmakalvoa - ainakaan ilman apua - koska ne rakastavat vettä kuin kalvon ulkopinta, ja siksi ne eivät kuulu kalvon sisäpuolelle.

Miksi hydrofiiliset molekyylit eivät pääse lipidikaksoiskerroksen läpi?

Suuret polaariset tai ioniset molekyylit, jotka ovat hydrofiilisiä, eivät voi helposti läpäistä fosfolipidikaksoiskerrosta. … Minkä tahansa kokoiset varautuneet atomit tai molekyylit eivät voi läpäistä solukalvoa yksinkertaisen diffuusion kautta, koska varaukset hylkivät fosfolipidikaksoiskerroksen sisällä olevat hydrofobiset hännät.

Kuinka hydrofiiliset molekyylit läpäisevät plasmakalvon?

Plasmakalvo on selektiivisesti läpäisevä; hydrofobiset molekyylit ja pienet polaariset molekyylit voivat diffundoitua lipidikerroksen läpi, mutta ionit ja suuret polaariset molekyylit eivät. … Helpotetussa kuljetuksessa hydrofiiliset molekyylit sitoutuvat "kantajaproteiiniin"; tämä on passiivisen kuljetuksen muoto.

Miksi hydrofiiliset molekyylit, kuten varautuneet ionit ja polaariset molekyylit, eivät voi läpäistä plasmakalvoa?

Suuret polaariset tai ioniset molekyylit, jotka ovat hydrofiilisiä, eivät voi helposti läpäistä fosfolipidikaksoiskerrosta. Minkä tahansa kokoiset varautuneet atomit tai molekyylit eivät voi läpäistä solukalvoa yksinkertaisen diffuusion kautta, koska hydrofobiset hylkäävät varauksethännät fosfolipidikaksoiskerroksen sisällä.

Voivatko hydrofobiset molekyylit läpäistä plasmakalvon?

Siten kaasut (kuten O2 ja CO2), hydrofobiset molekyylit (kuten bentseeni) japienet polaariset mutta varautumattomat molekyylit (kuten H 2O ja etanoli) pystyvät diffundoitumaan plasmakalvon läpi. Muut biologiset molekyylit eivät kuitenkaan pysty liukenemaan fosfolipidikaksoiskerroksen hydrofobiseen sisäosaan.

Suositeltava:

Mielenkiintoisia artikkeleita
Miksi tasakylkinen on kolmio?
Lue lisää

Miksi tasakylkinen on kolmio?

Tasakylkisessä kolmiossa on siis kaksi yhtäläistä sivua ja kaksi yhtäläistä kulmaa. Nimi tulee kreikan sanoista iso (sama) ja skelos (jalka). … Tasakylkinen kolmio on siis erityinen tapaus tasakylkisessä kolmiossa, jossa ei ole vain kaksi, vaan kaikki kolme sivua ja kulmat ovat yhtä suuret.

Mikä on ripausvirta?
Lue lisää

Mikä on ripausvirta?

Undertow, vahva merensuuntainen pohjavirta, joka palauttaa murtuneiden a altojen veden takaisin merelle. … Paluuvesi voi esimerkiksi kanavoitua pohjalla olevien esteiden vuoksi ripausvirroiksi, jotka ovat huomattavan nopeita, mutta sivusuunnassa melko kapeat.

Voitko ajaa muissa osav altioissa luvalla?
Lue lisää

Voitko ajaa muissa osav altioissa luvalla?

No, helppoa vastausta ei tietenkään ole. Jotkin osav altiot hyväksyvät ja sallivat sinun ajaa omassa osav altiossaan oppijan luvalla toisesta osav altiosta. … Sinun on tarkistettava kyseisen osav altion ajokorttitoimistosta ennen kuin yrität ajaa kyseisessä osav altiossa nykyisen osav altiosi opiskelijaluvalla.