Se on yksi viihdyttävimmistä kirjoista, joita olen koskaan lukenut. Luen sen ainakin parin vuoden välein. Nauran joka kerta kun luen sen, mutta se on silti hämmentävää, vaikka se on luettu kuinka monta kertaa. Se on hienoa.
Kannattaako Catch-22 lukea?
Mitä tulee "klassiseen" kirjallisuuteen, Catch-22 ei ole erityisen vaikeaa luettavaa ja kannattaa lukea ainakin kerran jossain vaiheessa. Silti se ei ole aivan rantalukemista. En suosittelisi sitä yleiseen mielihyvään lukemiseen, koska se on hieman huonovointinen suurimmalle osalle kirjaa.
Onko Catch-22 vaikeaa luettavaa?
Reading Catch-22 saattaa antaa vaikutelman, että Joseph Heller kirjoitti tavallisen kirjan, leikkasi sen lukuihin, sitten heitti koko jutun ilmaan ja liimasi sen takaisin yhteen, miten löysi sen. Tietysti ei ole mahdotonta poimia säikeitä tämän katkenneen kertomuksen kautta, mutta se voi olla pirun hankalaa.
Mikä tekee Catch-22:sta niin hyvän?
"Catch-22" on realistinen voimakkaissa kuvauksissaan pommitehtävistä, joissa miehet huutavat ja kuolevat ja lentokoneet putoavat. Mutta suurin osa herra Hellerin tarinasta nousee pelkän realismin yläpuolelle ja nousee satiirin, groteskin liioittelua, fantasiaa, farssia ja silkkaa hulluutta stratosfääriin.
Onko Catch-22 surullinen kirja?
Vuonna 1977 Catch-22-esseessä Heller totesi, että "kirjan sodan ja hallituksen vastaiset tunteet" olivat Korean sodan ja1950-luvulla toisen maailmansodan sijaan. Hellerin kritiikki ei ole tarkoitettu toiselle maailmansodalle vaan kylmälle sodalle ja mcarthyismille.
