Sanosta Keskiranskalainen tuhlaajapoika, myöhäislatinan sanasta prōdigālis ("tuhlaaja"), latinan sanasta prōdigus ("tuhlaava, ylenp alttinen, tuhlaajapoika"), sanoista prōdigō ("kuluttaa, tuhlata, ajaa eteenpäin), prōd- [fromō ("ennen, eteenpäin")] + agō ("ajaa").
Mikä on tuhlaamisen juurisana?
1500, henkilöistä, "yleisiin kustannuksiin annetut, ylenp alttiset, tuhlaavat, "tuhlaajuuden takaisinmuodostelma, tai muuten ranskalaisesta tuhlaajapojasta ja suoraan myöhäislatinalaisesta prodigalisista, latinalaisesta prodigus "tuhlaajasta", "tuhlaajasta" ajaa pois, jäte, " pro "edelleen" (PIE-juuresta per- (1) "eteenpäin") + agere "asettaa …
Mitä tuhlaavuus tarkoittaa?
1 esimerkki rahan tai resurssien käyttämisestä ilman huolellisuutta tai hillintää.
Mistä tuhlaajapoika tuli?
Mistä tuhlaajapoika tulee? Adjektiivi tuhlaajapoika on todistettu englannin kielessä 1400-luvulla, loppujen lopuksi latinan sanasta prōdigus, "ylimääräinen, ylenp alttinen". Niin silloin kuin nytkin tuhlaajapoika luonnehtii henkilöä, joka on holtiton rahan suhteen. 1500-luvulta lähtien tuhlaajapoikaa on käytetty tuhlaajapojan substantiivina.
Mistä sana, joka on peräisin?
Vanhaenglannin hwilc (länsisaksi, anglia), hwælc (pohjoishumbria) "joka, " lyhenne sanoista hwi-lic" missä muodossa, " protogermaanista hwa-lik-(lähde myös vanhasta saksilaisesta hwilikistä,Vanhanorjalainen hvelikr, ruotsin vilken, vanha friisi hwelik, keskihollantilainen wilk, hollantilainen welk, vanha yläsaksalainen hwelch, saksalainen welch, goottilainen hvileiks "joka"), …
